Niin se meni tämäkin juhannus ja täällä meillä pohjosemmassa eli oikeasti keskellä Suomea oli oikein ihanat, aurinkoiset ilmat. Ulkona grillailtiin, savustettiin lohta ja pelattiin mölkkyä. Ja onneksi sain ennen juhannusta laitettua viimeisetkin kesäkukat eli omat lempparit, orvokit meidän vanhaan pataan. Pata ja sen alusta piti vain käsitellä, kun  siellä on ollut monena vuonna pieniä muurahaisia, joista kukat ei ole ollenkaan tykänneet.




Tänä kesänä pitäisi kyllä orvokkien kukkia rehottaa, tuli sen verran kunnon mullat pataan. 



Kunhan meidän isompi nelijalkainen kaveri vaan antaa niiden olla rauhassa.

Järjestelin tänään vaatehuonetta ja sieltähän lähti vaatetta ja tavaraa moneen eri osoitteeseen: kaatopaikka, Pelastusarmeija, kirppari ja osa jäi tietysti vielä omaan käyttöön. Löytyihän sieltä vaatehuoneesta myös lasten vanhoja koulukirjoja. Selailin sieltä tyttöjen vanhaa Tekstiilityön käsikirjaa ja sieltä löytyi mielenkiintoista historiatietoa:

"Varhaisimmat neulonnan taitajat olivat luultavasti egyptiläisiä. Heiltä taidon oppivat arabit, joiden mukana tekniikka kulkeutui Eurooppaan. ... Aluksi neuleet olivat kalliita ylellisyystavaroita, ja niitä valmistettiin silkistä sekä ohuista puuvilla- ja pellavalangoista. Kansanomaisia neuleita alettiin tehdä villasta. ... Sukat ja lapaset olivat perinteisiä morsiuslahjoja, joita morsian saattoi jakaa kymmeniä pareja häissään. Sulhanen sai  parhaat käsineet osoituksena morsiamensa taitavuudesta."

Täytyy myöntää, että eipä ole tullut aikaisemmin mieleen miettiä käsitöiden "alkulähteitä", mutta oppia ikä kaikki smiley

Seuraava viikko meneekin tulevia rippijuhlia valmistellessa, että kiirettä pitää. Mutta kyllähän käsityölle aina löytyy jostain aikaa.